Armoton

Säv. Ile Kallio
San. Kaija Kärkinen

taas on se aamu
kevään ensimmäinen
on uusi alku
alla hiljaisuuden

taas on se aamu
valo vaatii uhriaan
joka vielä pelkää
syntyä uudestaan

pelottaa tämä hiljaisuus
jossa kulkee
kun äänetön huutaa
pelottaa, että hiljaisuus
mielen kahlitun voi vapauttaa

niin armoton
sen valo on
kun lapsi taivaalle se piirtää auringon niin armoton
sen voima on
kun vesi virtaava voi murtaa kallion niin armoton …

kun tuhka vielä
rauniolla savuaa
jollakin on voimaa jo uutta rakentaa
kai meidät tehtiin
tämä talvi jaksamaan
jään alta kevään sydänäänet kuulemaan

asvaltin kukat halkaisee
ei ne kauneuttaan aio peittää
ne uskoo niin maahan routaiseen joka synnyttää voi elämää

niin armoton …

elää, kuolee,
syntyy uudestaan
kaikki alkaa
jossain uudestaan

niin armoton …